Nalleteema jatkuu!

Kun nyt kerran tätä ylimääräistä aikaa tuntuu riittävän, niin täytyy käyttää aikaa kaikenlaiseen puuhasteluun... Nalleaihe tuntui kivalta, joten jatkoin sitä vielä jättimäisen taulun verran -oikeasti on varmasti pienin tekemäni ristipistotyö! Taulun mitat (kehyksineen) on 3,7 x 4,1 cm, varsinaisen ristipistotyön mitat jääkin sitten alle 3 senttiin.
Tanskan matkalta peräisin olevasta puisesta tabletista riittää edelleen iloa, tällä kertaa kehysten muodossa. Fiksumpi olisi tietysti mitannut kulmat hiukan tarkemmin, mutta ei se nyt niin vaarallista ole jos kehys vähän irvistelee...
Riittävän pieniä mallikuvia on vaikeaa löytää tavallisten ristipistomallien seasta, DMC:n sivuilta löytyi kuitenkin muutamia useammasta pikkukuvasta koostuvia baby-aiheita ja toisessa oli useampiakin nalleja (onpahan muutama mallikuva vielä varastossa, jos iskee pistelyhinku).

Pitkästä aikaa ministelyä!

Kaikenlaista tekemistä ollut koko kevään ja alkukesän ajan ja nukkisnäpertelyt on jääneet muiden puuhastelujen jalkoihin. Monenlaista pikkusälää on kerääntynyt työpöydälle odottelemaan sopivaa käyttökohdetta, saavat kuitenkin tod.näk. siirtyä kaappiin odottelemaan....
Porvoossa on vaikea käydä ostamatta mitään minitavaraa; sydämen muotoinen kakkuvuoka tarttui sieltä käpäliin toukokuisella päiväretkellä. Suurena ihmeenä voi pitää sitä, että viime viikonloppuna onnistuin välttelemään koko kauppaa! Oli niin kuuma päivä, että järki käski pysymään kaukana pikkuputiikkeja kiertelevistä turistilaumoista -muuten onnistui hyvin, mutta suklaakauppaan oli pakko päästä kuitenkin (varauduttu jo kotona ottamalla kylmälaukku mukaan!).
Käsitöiden teossa mun piti pitää kunnon taukoa sen jälkeen kun sain "suuren" ristipistotyön valmiiksi; siis ihan oikeiden ihmisten kokoinen tyyny kyseessä, joten se on mun tekemäksi jo suuri työ. Sitä pitkää taukoa kesti sitten jopa viikon verran ja sitten piti tekemisen puutteessa (tai riippuvuudesta johtuen???) kaivaa langat ja muut tarvikkeet taas esille... Ministelin sitten lastenhuoneen maton vanhan DollsHouse -lehden mallin mukaan. Maton koko on n. 10,5 x 4,5 cm, ei ole kovin suuri mutta pistoja on todella tiheässä, joten hyvin siihen sai aikaa kulumaan.

Yksi projekti valmis!

Viikonloppuna sain vihdoin tehtyä minikasvihuoneen lattian valmiiksi; upeat pahvilaatat ja huopanurmikkoa (tai sammalta varmaan kun on niin harmahtava väri...). "Kivilaatat" on tehty pakkauspahvista (samaa kuin kananmunakennot, mutta tästä sai leikattua isompia tasaisia paloja) yksinkertaisesti maalaamalla hammasharjatekniikalla. Harmi kun kuvissa ei näy laatoissa oleva hopeinen kiilto, luonnossa näyttävät enemmän kiveltä. Kivilaji on jotain tunnistamatonta mitä lie -kiveä, halusin vain vaaleat huomaamattomat laatat, etteivät liikaa hallitse kokonaisuutta.
Laatat ja huopa on liimattu tavallisella puuliimalla kiinni; kaikki muu on irtotavaraa, että voin mielen muuttuessa vaihdella tavaroiden paikkoja. Nurmikon keskiosa jäi hiukan tyhmästi autioksi, mutta jos siellä joku kuvitteellinen puutarhuri yrittää liikkua niin onpahan tilaa...

Onpas taukoa!

Kaikenlaista puuhastelua on ollut koko tammikuun, nukkisaskartelut ovat olleet tauolla ja kortteja on tehtailtu jo ystävänpäiväksi asti!
Hobbypointissa käydessä tuli taas kuolattua vitriinikaapissa olevien ihanien miniposliinien luona (ja olin hakemassa vain tarroja ja korttipohjia), ei siis onnistua "minä vaan äkkiä käyn"-shoppailu....
Jos nyt pikkuhiljaa saisi taas ministelyjäkin käyntiin, ensin on pakko kuitenkin tehdä vanhat projektit loppuun. Kasvihuoneen lattia on vielä tekemättä, se jouluksi pikaisesti maalattu "laattalattia" ei tarkempaa katselua kestä ja laattakokeilu... no se nyt oli periaatteessa ihan hyvä, mutta laatoista tuli liian painavia. Nyt on kokeiluvuorossa pahvista tehdyt laatat, pitää vielä keksiä mihin ne voi kiinnittää väliaikaisesti maalauksen ajaksi, että saan useamman maalikerroksen vedettyä ilman laattojen väliaika-keräilyjä.
Niin, ja tulihan niitä alennusmyyntiostoksiakin (taas!) harrastettua kirjakaupassa; tällä kertaa Nukkekotielämää-kirja -pakkohan se oli ostaa kun niin halvalla sai eikä näitä suomalaisia nukkekotikirjoja nyt niin runsain mitoin ole tarjollakaan. Eija Sirjosen Hienoimmat nukkekotini -kirja jää vielä odottelemaan toivelistalle...