Tarjotinpöytäkin valmistui, kun tein ensin arkeologisia kaivauksia materiaalien keskellä -jostakin vaihdosta olin saanut minikokoisia puutikkuja, jotka olivat sopivan leveitä pöydän jaloiksi. Suunnattomalla lahjakkuudella (tai ehkä hullun tuurilla...) sain sahattua pöydän jalat ensimmäisellä yrityksellä oikein eikä huomattavaa keikkumista ole havaittavissa. Vähän maalia pintaan, servettikuva (erikeeperillä tietysi, ei mitään kunnon servettilakkoja) ja hopeamaalia puukuvioihin (jotka esittävät jotain hienoja tarjottimen kantamisjuttuja). Pienet puukuviot on taas siitä samasta seinähärpäkkeestä, josta on tehty jo lyhty ja keittiövaihdon pannunalusia, riittoisaa materiaalia!Pöydällä on suorastaan fantastisen upea mikä-lie-kasvi, joka on liimattu kasaan massailujen jämäpaloista, jos ei tästä muuta hyvää sanottavaa löydy niin onpahan ainakin oikeassa mittakaavassa -ja saa kaikki muut kasvit näyttämään entistäkin ylimitoitetummilta.
1 kommentti:
Aivan suloinen tarjotinpöytä! Ja tekemäsi kukat ovat upeita myös! Mulla on kukka-asiat nukkiksessa vähän rempallaan...
Lähetä kommentti